Ammattiliiton jäsenmaksut voivat olla merkittävä kustannus vuodessa, erityisesti jos tulot ovat korkeammat. Suomessa liittojen jäsenmaksu on usein noin 1,1 % - 1.4 % bruttopalkasta. Jos jäät pois ammattiliitosta, tämä summa jää suoraan omaan käyttöön.
| Bruttopalkka kuukaudessa | Jäsenmaksu kuukaudessa (1,1%) | Jäsenmaksu vuodessa |
|---|---|---|
| 2300 € | 25,30 € | 303,60 € |
| 3000 € | 33,00 € | 396,00 € |
| 3500 € | 38,50 € | 462,00 € |
| 4000 € | 44,00 € | 528,00 € |
| 5000 € | 55,00 € | 660,00 € |
Jos haluat varmistaa työttömyysturvan ilman ammattiliiton jäsenyyttä, voit liittyä esimerkiksi A-kassaan, jonka jäsenmaksu on vain 96 € vuodessa. Tämä tarkoittaa huomattavia säästöjä verrattuna ammattiliiton jäsenmaksuun. Esimerkiksi 3000 € kuukaudessa ansaitseva säästää noin 300 € vuodessa siirtymällä pelkkään työttömyyskassaan.
Ammattiliitot tarjoavat palveluita, kuten työehdoista neuvottelua, oikeusapua ja työttömyysturvaa. Jos kuitenkin koet, ettet tarvitse näitä palveluita tai voit hankkia työttömyysturvan edullisemmin yksityisestä työttömyyskassasta, voi jäsenmaksun säästäminen olla houkutteleva vaihtoehto.
Päätös erota ammattiliitosta riippuu omasta tilanteestasi ja siitä, kuinka arvokkaiksi koet liiton tarjoamat palvelut. Mikäli harkitset eroamista, kannattaa vertailla vaihtoehtoisia tapoja varmistaa oma työturvasi.
Eroaminen ammattiliitosta edellyttää yleensä kirjallisen ilmoituksen tekemistä kyseiselle liitolle. Alla on ohjeita, kuinka voit erota muutamista suurimmista ammattiliitoista:
Jos haluat erota PAMista, voit tehdä eroilmoituksen kirjautumalla PAMin asiointipalveluun. Muista myös pyytää työnantajaasi lopettamaan jäsenmaksun perintä eropäivästä lähtien. ([pam.fi](https://www.pam.fi/jasenyys/jasenelle/paivita-jasentietosi/liitosta-eroaminen/))
Jos olet JHL:n jäsen ja haluat erota, sinun tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti liiton jäsenpalveluun. Ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi Ewertti eAsioinnin kautta. Jos olet jäsen sekä liitossa että työttömyyskassassa, eroaminen liitosta tarkoittaa myös eroamista kassasta, ellei toisin sovita. ([tyottomyyskassa.jhl.fi](https://tyottomyyskassa.jhl.fi/jasenyys/muutokset-jasenyydessa/))
Teollisuusliitosta eroaminen edellyttää kirjallisen eroilmoituksen toimittamista liittoon. Jos siirryt toiseen liittoon, voit valtuuttaa uuden liiton hoitamaan eroamisilmoituksen puolestasi. Muista myös ilmoittaa työnantajallesi jäsenmaksuperinnän lopettamisesta eropäivästä alkaen.
Suomessa ja Ruotsissa on huomattavia eroja lakkojen määrässä. Vuosina 2010–2020 Suomessa menetettiin keskimäärin 130 300 työpäivää vuosittain lakkojen vuoksi, kun taas Ruotsissa vastaava luku oli vain noin 8 900 päivää vuodessa.
Vuosina 2009–2013 Suomessa oli keskimäärin 55 lakossa menetettyä työpäivää per 1000 työntekijää, kun taas Ruotsissa vastaava luku oli vain 4 päivää. Yksi suurimmista syistä tähän eroon on Ruotsin työmarkkinamalli, jossa korostetaan työnantajien ja ammattiliittojen yhteistyötä ja sopimusneuvotteluja lakkojen sijaan.
Suomessa lakkoja on käytetty enemmän painostuskeinona esimerkiksi poliittisten päätösten vastustamisessa. Vuonna 2015 nähtiin merkittävä poliittinen lakko, joka vastusti hallituksen säästötoimia.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Ruotsin työmarkkinamalli on vähentänyt lakkojen määrää, kun taas Suomessa työtaistelut ovat edelleen merkittävä osa työmarkkinoita.